Musiikinvalinnan ABC: Kirjasto ja Luokittelut

Toimivan musiikinvalinnan edellytys on luonnollisesti musiikkikirjasto, jossa kappaleista on riittävät tiedot. Musiikkikirjaston kappaleisiin liittyvää tietoa kutsutaan tieteellisesti metatiedoksi (metadata). Metatieto tarkoittaa yleisesti kappaletta kuvaavaa tietoa, jolla voi olla monia käyttötarkoituksia:

  • käyttäjän esim. haussa tai juonnossa tarvitsema tieto
  • tekijänoikeusraporteissa tarvittu tieto
  • kappaleen tyyliä kuvaavat määrittelyt
  • teknisistä syistä tarvittu tieto, esim. tiedostopolku
  • Kun ajatellaan musiikkikirjaston kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia, tarvittavan metatiedon määrä voi olla hyvinkin suuri. Kun kappaleiden lisääminen kirjastoon on muutenkin merkittävä työ, kannattaa tietysti miettiä mikä on varsinaisen toiminnan kannalta relevanttia. Jos radioasema joutuu tekemään tekijänoikeusraportit, raportin sisältö muodostaa jonkinlaisen perustan sille, mitä metatietoa kirjaston pitää sisältää. Tarvitun tiedon määrä on myös tarkkaan harkittava etukäteen, sillä jo olemassaolevan kirjaston jokaisen kappaleen tietojen täydentäminen jälkikäteen on luonnollisesti turhauttavaa.

    Etenkin käytettäessä automaattista musiikinvalintaa ja soittolistojen luontia, kappaleiden tyyliä kuvaavat määrittelyt ovat avainasemassa. Käytännössä musiikkikirjaston tietosisältöä mietittäessä on samaan aikaan myös mietittävä sitä, miten musiikkikellot saadaan toimimaan kunnolla ja millaisia vaatimuksia tulevaisuuden formaattimuutokset ehkä käyttöön tuovat. Jälleen kerran on muistettava, että kappaleiden tietojen täydentäminen siinä vaiheessa kun kirjastossa on tuhansia kappaleita on erittäin työlästä ja turhauttavaa. Käytännössä kannattaa kokeilla erilaisia kellovaihtoehtoja jo siinä vaiheessa kun kirjastossa on vain muutamia kymmeniä kappaleita. Näin tietojen täydentäminen ei vielä ole ylivoimainen tehtävä.

    Seuraavassa käydään läpi yleisimmät tyylimääritteet erityisesti musiikinvalinnan näkökulmasta. Huomaa että termit saattavat vaihdella riippuen siitä mitä musiikinvalintaohjelmistoa käytetään.

    Kategoria
    Musiikinvalinnassa kategorian yleisin määrite on eräänlainen kappaleen uutuusarvo. Asiaa valottaa seuraava esimerkki:

    Kun kappale julkaistaan, se on luokiteltavissa ajankohtaiseksi. Jos kappale alkaa heti myydä hyvin ja kuulijat sitä toivovat, siitä tulee hitti. Aikaa myöten ajankohtaiset kappaleetkin alkavat hiipua pois listoilta. Hyvin harvoin asemilla soitetaan esim. 2-3 vuotta vanhaa musiikkia. Jos kappale pitää pintansa, sitä voidaan pitää klassikkona. Jos näin ei käy, kappale tuomitaan lepoon.

    Tässä esimerkissä määritettiin seuraavat kategoriat:

  • ajankohtainen (current)
  • hitti (hit, power play)
  • hiipuva (re-current)
  • klassikko (classic, evergreen)
  • lepo (resting)
  • Joissain järjestelmissä luokituksina käytetään yksinkertaisesti kirjaimia A,B,C,D jne. Syy tähän on ollut alunperin käytetyn järjestelmän puute eli luokituksille ei ole voinut käyttää selkokielisiä nimiä. Niinpä tämän perinteen jatkaminen ei välttämättä ole järkevää, sillä on tärkeää että kaikki ymmärtävät luokitukset oikein.

    Yleinen virhe on yhdistellä kategoria johonkin toiseen määritteeseen, esim. genreen. Käytännössä tämä johtaa vaikeuksiin kelloja luotaessa. Kannattaa myös muistaa, että musiikinvalintajärjestelmissä kukin kappale voi yleensä olla vain yhdessä kategoriassa. Kun musiikkikirjasto on hyvin laadittu, sen päivittäiseen ylläpitoon riittää kappaleiden kategorioiden päivittäminen. Kellot uusiutuvat aikanaan kategoriamääritysten mukaan.

    Genre eli lajityyppi
    Genre on hyvin harvoin musiikinvalinnan kannalta järkevä määrittelykriteeri. Genren käyttö tulee kyseeseen lähinnä silloin kun samaa musiikkikirjastoa käytetään usean erisisältöisen formaatin tuottamiseen. Genre voi joskus osoittautua myös järkeväksi tavaksi poissulkea tiettyjen lajityyppien sijoittaminen soittolistalle. Käytännössä kannattaisi kuitenkin ensisijaisesti sulkea väärät kappaleet pois sijoittamalla ne Lepo -kategoriaan.

    Mikäli Genre -luokittelua halutaan käyttää valikoima kannattaa pitää suppeana. Yksi hyvä lähtökohta on MP3 -tiedostoissa yleisesti käytetyt ID3v2 -genreluokat. Määrittely sisältää tällä hetkellä jo 125 eri lajityyppiä joten kannattaa jälleen miettiä mikä toiminnan kannalta on olennaista.

    kesto
    Kannattaa muistaa, että kappaleen kesto on tärkeä tekijä musiikkia automaattisesti valittaessa (tai pikemminkin määritettäessä mitä ei saa valita). Harvoin esimerkiksi halutaan laatia kelloja joissa keskellä päivää soitettaisiin yli 10 minuuttia kestäviä kappaleita. Näiden poikkeusten hallinta voi toimia Lepo -kategorian kautta tai sitten on käytettävä omaa määritettä ylipitkien ja liian lyhyiden kappaleiden hallitsemiseksi.

    mood, energy, tempo
    Useimmat musiikinvalintajärjestelmät sisältävät otsikon mukaiset kolme määritettä. Yleisimmin ne määritellään lukuna 1..5. Tällöin ajatus on se, että kyseisen tyyppisen kappaleen keskimääräinen tempo on 3, huomattavasti keskimääräistä hitaampi tempo on 1 ja huomattavasti nopeampi 5. On olennaista suhteuttaa määritteet musiikkilajiin, sillä klassisten kuoroteosten keskimääräinen tempo on huomattavasti hitaampi kuin vaikkapa trancen.

    Vaikka tämänkaltainen määrittely saattaa ensin tuntua vieraalta sille kannattaa uhrata hieman aikaa. Kun ajatellaan hyvän ja reippaan musiikkivirran luomista, esimerkiksi energia saattaa osoittautua erittäin käteväksi – jopa niin, että kelloissa ei juuri muita määritelmiä tarvitakaan.